Historiikki
9.10.2017
 Helvi Lehto 10 v. juhlassa 1971  Anni Tuukkanen ja äiti Teresan peitto  Puheenjohtajat 35 v. juhlassa  Letunpaistoa herkkupäivillä 1997  Sukkatempaus v. 2008 |
HISTORIIKKI 50v-juhlassa 2011 Tänään tammikuun 23. päivä 2011 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun paikkakuntamme 11 valveutunutta naista perustivat Hirvensalmen kirkonkylän Marttakerhon. Perustava kokous pidettiin Alahovissa 23.1.1961 ja mukana olivat Martta Kuitunen, Sirkka Heikkinen, Irma Hämäläinen, Kerttu Pessala, Annikki Kuitunen, Lahja Torniainen, Elli Mironen , Helvi Heikkilä, Erna Saajanen, Sisko Hattela ja Hilja Karhula sekä Savo-Karjalan Marttapiiriliiton edustajana konsulentti Lea Aalto. Hilja Karhula on varsin selkeästi kuvannut kokouksen kulun päiväkirjaan. Lainaan otteita siitä: ”Aluksi joimme vieraanvaraisen talon tarjoamat kahvit. Sen jälkeen konsulentti Aalto teki selkoa Marttatyön tarkoituksesta ja toimintamuodoista painostaen erikoisesti, että Marttakerho toimii kotiemme parhaaksi niin, ettei kukaan meistä saisi tuntea itseään vähäpätöiseksi ottamaan osaa marttatyöhön, sillä jokaisellahan meistä on koti, jonka parhaaksi me uurastamme, hän lisäsi vielä, että kyseessä on puolueeton järjestö. Tämän selostuksen aikana meille varmasti selvenikin oikea käsitys marttatyöstä, ja sen toimintamuodoissa tuntui olevan paljon opittavaa meille jokaiselle mm. monia kymmeniä kursseja. Selostuksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, kuinka tämä uusi kerho menestyisi, kun paikkakunnallamme on niin monta muutakin yhdistystä, joilla on myöskin hyvät tarkoituksensa. Aikamme pohdittuamme tulimme siihen tulokseen, että tälläistä kotien hyväksi toimivaa kerhoa ei meillä vielä ole, joten yhteistuumin päätimme perustaa Marttakerhon kirkonkylään. Niin seurasikin sitten johtokunnan valinta. Siihen tulivat seuraavat henkilöt:
Toimintasuunnitelman esitti kuluvalle vuodelle konsulentti Aalto, mutta sen lähempi käsittely jätettiin seuraavaan kokoukseen. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 50 mk. Lopuksi laulettiin virsi ”Mua siipeis suojaan kätke.”
Toiminta jatkui heti vilkkaana. Jo helmikuun 2.pnä pidettiin ensimmäinen marttailta Hilja Karhulan kotona. Puheenjohtaja Sisko Hattela esitelmöi kodin ruukkukasveista; nähtiin amarylliksen istutus ja pelargonian leikkaus. Ensimmäiset arpajaiset kerho järjesti jo perustamisvuotensa toukokuussa. Voittoina oli shaali ja kori, jonka sisältö oli saatu lahjoituksina eri liikkeistä. 200 arpaa myytiin á 50 mk. Pienempiä ja suurempia arpajaisia vuosien varrella on järjestetty, kesällä 1996 myytiin 600 arpaa 5 mk/kpl. Päävoittona oli käsinkudottu norjalaispaita.
Unohdettujen hautojen hoito aloitettiin jo ensimmäisenä kesänä. Sitä jatkui yli 20 vuoden ajan. Päiväkirjamerkinnöistä käy selville ensimmäisen vuoden toiminnasta mm, että katseltiin rainat, jotka käsittelivät harvinaisia vihanneksia ja oleskelu- ja työpaikkoja pihassa ja puutarhassa. Eivätkö aiheet kuulostakin tutuilta - nytkin ollaan kiinnostuneita samoista aiheista.
Ensimmäisenä vuonna Emäntälehti jo löysi tiensä monen martan kotiin. Yhdistys on tehnyt marttatyötä tunnetuksi tilaamalla Emäntälehden vuosikerran vanhainkotiin, terveyskeskukseen, kirjastoon ja yläasteelle. Vuonna 2000 Emäntälehden pitkäaikainen asiamies Eila Parikka luopui tehtävästä. Raija Tanttu on hoitanut siitä lähtien asiamiestehtävät. Vuodesta 2007 lähtien Martat-lehti on sisältynyt jäsenmaksuun. Vuonna 2002 Emäntälehden 100-vuotisjuhliin Finlandiatalolla osallistuivat kirkonkylästä lehtiasiamies ja rahastonhoitaja.
Kerhon toisena toimintavuonna, vuonna 1962 hankittiin 50-hengen kahviastiasto kuljetuslaatikoineen ja 10-litran alumiininen, paksupohjainen kahvipannu. Nykyisin lainattavissa on 100-hengen kalusto. Lainauksia hoitaa sihteeri Raija Tanttu.
Juhlia on järjestetty
Kirkonkylän marttojen merkkipäiviä
Vuonna 1964 pyysimme kerhon kummilapseksi Eila Kämpin, jota muistimme ripille pääsyyn saakka, jolloin lahjoitimme hänelle kultaisen bismarck-ketjun. Kummitoiminta on jatkunut 90-luvulla siten, että kustansimme pakistanilaisen neitosen, Rubina Anjum, opiskelun. Hänestä valmistui opettaja.
Vuosien varrella olemme järjestäneet monenlaisia tilaisuuksia
”Puuhakkaiden marttojen toimesta elvytettiin Hirvensalmen markkinaperinnettä” otsikoi Länsi-Savo 1971. Linjurit olivat tupaten täynnä matkustajia. Ylimääräisiä vuoroja oli pitänyt järjestää. Kymmenen jälkeen oli tungos parhaimmillaan. 2000 ihmisen arvioitiin tungeksineen tervaleppäkujalla, kuvaili Länsi-Savo. Markkinat olivat seuraavana vuonna kaksipäiväiset ja tästä käynnistyivät vuosittain järjestettävät Tervaleppäjuhlat. Pääsylippujen myynti pääjuhlaan oli kirkonkylän marttojen tehtävänä niin kauan kun sunnuntain pääjuhla järjestettiin. Markkinoiden puuhamartta oli Leena Pohju. Viime vuosina Tervaleppäjuhlilla olemme paistaneet muurinpohjalettuja Puulan Manuellin eli entisen Kirkonkylän kansakoulun pihassa. Käsityötalon väki on huolehtinut kahvin keitosta myyntipisteeseen.
Vuosi 1982 teemalla Taito tavoitteeksi oli haasteellinen. Elinkeinolautakunnan kanssa järjestettiin kokeilu neuvonta-aseman tarpeellisuudesta kunnassamme. Eino Liukkoselta vuokrattiin Sysmälän keittiö, kunnalta saatiin 1500 markan vuokra-avustus ja viidet kangaspuut, joita kolkuteltiin 1,5 vuoden ajan. Tilastot merkittiin muistiin ja ilmoitettiin elinkeinolautakunnalle. Kokeilun ammattitaitoisena ohjaajana toimi Aili Puukko. Kokeilun tuloksena perustettiin neuvonta-asema 1987 ja sen toimintaa jatkaa v.2001 perustettu Hirvensalmen käsityöyhdistys. Marttojen omistamat kangaspuut ovat käsityötalolla käytössä ja martat ovatkin ahkerasti kutoneet shaaleja ja mattoja.
Vuodesta 1984 alkaen martoilla on tehtäväalue kunnan virallisessa väestönsuojeluorganisaatiossa, ja vuodesta 1987 olemme osallisena vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa pitäjän muiden marttojen kanssa. Yhteishenkilöt valitaan vuosittain
Vuonna 1986 kirkonkylän marttakerho rekisteröitiin ja Hirvensalmen Kirkonkylän martat ry syntyi. Samana vuonna uusille urille marttatyötä vei Rantamakasiinin perustaminen. 11 kesää hoidimme kunnan Info-pistettä, pitäjäläisten käsitöiden myyntiä ja marttakahvilaa. Tänä aikana työllistimme vuosittain 2-3 kesätyöntekijää, joista joillekin se oli ensi kosketus tulevaan ammattiin. Kahvilassa juotiin myös Martanpäivä-kahvit vuosittain ja vietettiin monta marttailtaa. Jokainen pitäjän marttayhdistys ehti tänä aikana pitää kesäarpajaisensa peräti kaksi kertaa. Tämän uuden toimintamuodon äiti oli silloinen puheenjohtaja Eila Heikkilä. Käsitöitä myytiin parina vuonna myös Pitäjäntuvalla joulupuodissa.
Makasiinin toiminnasta saatua tuottoa on voitu käyttää erilaiseen kurssitoimintaan ja marttojen virkistykseen sekä on voitu muistaa lahjoituksilla eri tahoja
pikkukokki kurssit ovat olleet hyvin suosittuja tarkan markan kurssi, lähiruoka, turvallinen ruoka, yrtit, kasvisruoka, pastakurssi, hapansäilöntäkurssi, syötävän hyvät kukat
silkkimaalaus, neulahuovutus, joulukortit, kranssi- ja kukkakoristeillat, tilkkutyökurssi
värianalyysi- ja tyylikurssi luomuruoka ja samalla kokeiltiin turpeen käyttöä saunassa ruusukävelystä on muodostunut joka keväinen tapahtuma. Kävely järjestetään Ruusun-päivänä 4.5 mikäli mahdollista ja osallistujat saavat mehun, kahvin ja pullan lisäksi ruusun mukaansa. Ruusuja ovat lahjoittaneet paikkakunnan yrittäjät sekä viime vuosina yhdistys itse kuntoilun merkeissä on käyty pari kertaa vuodessa laavuretkellä, makkaraa ja tikkupullaa on paistettu sekä tunnistettu sieniä ja kasveja
Syystoimintaa on aloitettu
Martanpäivää on vietetty
Kauas tulevaisuuteen näkivät ja oikean suunnan viitoittivat perustajajäsenet. Tältä pohjalta on ollut hyvä jatkaa työtä kotien parhaaksi tehtäväkenttää laajentaen uusien vuosikymmenten haasteiden myötä. Vuonna 2011 on toiminnassa vielä mukana
Taitomerkkejäkin on suoritettu. Yhdistyksemme jäsenillä on 12 ykkösavainta, neljä kakkosavainta ja kaksi kolmosavainta, yksi erikoisavain sekä 3 harrastusmerkkiä.
50 vuoden aikana on ollut kuusi puheenjohtajaa
50 vuoden aikana on toiminut sihteerinä 10 henkeä vähintään vuoden:
|